IK-opiston opettajat väläyttivät mielenkiintoisimpia nostoja kursseiltaan konferenssivieraille. Opiston Areenalla pääsi seuraamaan lyhyitä näyteoppitunteja Juhannuskonferenssin lomassa. Kaikki näyteoppitunnit löytyvät IK-opiston Instagram-tilin reels-välilehdeltä.
Näyteoppituntia pitämässä Hanno Heino.
Azusan herätyksestä nykyhelluntailaisuuteen
“Miten varhaiset helluntailaiset näkivät itsensä Jumalan suunnitelmassa?” Tähän kysymykseen vastasi näyteoppitunnillaan opettaja Hanno Heino.
Ensiksi hän kävi läpi, mistä 1900-luvun alun varhaiset helluntailaiset ymmärsivät tulevansa: Jerusalemista kultaiselta apostoliselta ajalta. He yhdistivät Pyhän Hengen täyteyden sekä kielillä puhumisen ja kokivat näin olevansa Jumalan uudistama alkuperäinen seurakunta.
Liikettä leimasi vahva eskatologinen painotus. Varhaiset helluntailaiset ajattelivat elävänsä maailmanhistorian viimeisimpiä hetkiä ja Jeesuksen tulevan pian takaisin. Tällaisen menneisyyden ja tulevaisuuden välissä eläessään he kokivat tehtäväkseen evankeliumin julistamisen kiireesti Jumalan antamilla valmiuksilla eli Pyhän Hengen kasteen avulla.
Lopuksi Hanno haastoi miettimään nykyhelluntailaisena omaa historiaansa, tulevaisuuttaan ja tehtäväänsä nykyhetkessä varhaisiin helluntailaisiin peilaten.
Tero Järventausta opetti ristiretkistä.
Pitääkö kristityn tuntea huonoa omaatuntoa ristiretkistä?
Ison Kirjan opettaja Tero Järventausta pureutui näyteoppitunnillaan kysymykseen, joka nousee säännöllisesti esiin Kristinuskon historia -kurssilla. Hän kertoi, kuinka Jerusalemin vapauttaminen muslimien hallinnasta väkivalloin alettiin nähdä Jumalan tahtona. Keskiaikainen oppi hyvitysteoista osana katumusta synneistä yhdistettiin pyhän sodan ideaan. Paavin vaikutuspiirissä eläneiden kristittyjen keskuudessa tämä johti aseellisiin pyhiinvaellusmatkoihin.
Ristiretkille lähteminen perustui vapaaehtoisuuteen ja väkivallan kuviteltiin olevan oikeutettua, kun sillä puolustettiin omaa uskoa. Omana aikanaan nuo sodat eivät juuri eronneet muista sodista - mikä ei tietenkään oikeuta niitä yhtään enempää, kuin muutakaan väkivaltaa. “Uskonnollisen sodankäynnin ongelma ei kuitenkaan ole koskaan uskonto, vaan sodankäynti”, Tero summasi.
Lari Launonen tarkasteli näyteoppitunnillaan “Sensuroitu” kohukirjaa.
Onko Raamattua sensuroitu?
“Tiesitkö, että Raamattua on sensuroitu? Entä sitä, että joidenkin Vanhan testamentin kirjoittajien mukaan Jahve on vain yksi monista Jumalan pojista - ja että myöhemmin joku tekstin kopioija pyrki häivyttämään tämän ongelmallisen kohdan?”
Näin IK Helsingin opettaja Lari Launonen aloitti apologetiikan eli uskon puolustamisen näyteoppituntinsa, jonka aikana hän tarkasteli kriittisesti erästä väitettä keväällä ilmestyneestä kohukirjasta Sensuroitu, joka popularisoi tieteellistä raamatuntutkimusta.
Lari käsitteli sitä, miksi vuoden 1992 kirkkoraamatussa jakeissa 5. Moos. 32:8-9 puhutaan monista eri jumalista Jahven rinnalla. Vaikka käännös perustuu Qumranin käsikirjoituslöydöksiin ja on perusteltu, se on teologisesti ongelmallinen erottaessaan Jahven "Korkeimmasta" jumaluudesta. Sensuroitu-kirjassa väitetään, että jakeissa on nähtävillä muinaisen Lähi-idän jumalperhemytologiaa. Larin mukaan tekstissä esiintyvä "Korkein" Jumala voidaan kuitenkin ymmärtää samaksi Jumalaksi kuin Israelin Jahve.
Tulevana syksynä Larin apologetiikan kurssilla IK Helsingissä käsitellään paitsi Raamattuun liittyviä älyllisiä haasteita, myös Jumalan olemassaolon ja Jeesuksen ylösnousemuksen todisteita sekä Jumalan kätkeytyneisyyttä ja pahuuden ongelmaa.
Tanja Närhi opetti Pyhästä Hengestä.
Pyhä Henki - energiapatukka vai kumppani?
Pneumatologian kurssilla tutustutaan siihen, kuka on Pyhä Henki. IK Helsingin vastaava opettaja Tanja Närhi haastoi näyteoppitunnille osallistuneita pohtimaan tätä: “Pidätkö Pyhää Henkeä omassa elämässäsi enemmän energiapatukkana (=voimana) vai yhteistyökumppanina (=persoonana)?”
Persoona on elävä, itsetietoinen ja vapaa olento. Raamatun mukaan kaikkitietävä Pyhä Henki puhuu ja antaa käskyjä, ohjaa ja opettaa. Häntä voi murehduttaa tai kiusata; ja hänellä on oma tahto. Hän on puolustaja, lohduttaja ja itsenäinen toimija.
Eri raamatunkohtien avulla Tanja näytti, kuinka Raamattu osoittaa Pyhän Hengen olevan persoona, eikä pelkkä voima, kuten Jehovan todistajat puolestaan opettavat. Pneumatologian kurssi kuuluu CORE 2.0 -seurakuntalinjan opetukseen ja Tanja opettaa sitä IK-opiston Helsingin kampuksella.
Eeva Vainio (vasemmalla) edusti myös IK-opiston esittelypisteellä Missioteltassa.
Armon vai lain Jumala?
Eeva Vainio käsitteli näyteoppitunnillaan jumalakuvan vaikutuksista ihmisen arkielämään. Onko kuvamme Jumalasta luottamusta vai turvattomuutta herättävä?
Jumalakuvan syntymiseen vaikuttaa Raamatun tutkimisen lisäksi se, millaisessa vuorovaikutuksessa olemme olleet esimerkiksi omien vanhempiemme kanssa. Ihminen elää tiedostamattoman jumalakuvan varassa etenkin silloin, kun hänellä on haasteita elämässään. Turvattoman jumalakuvan sisäistänyt ihminen voi ahdistua ja vetäytyä Jumalan luota ongelmien keskellä. Toisaalta takertuminen täysin Jumalan varaan saattaa aiheuttaa läheisten ihmisten tai lääketieteen avun torjumista.
Turvallisen jumalakuvan sisäistänyt ihminen uskaltaa lähestyä Jumalaa esim. sairaana ja katuvana luottaen syntien anteeksiantamiseen. Hän myös kestää paremmin muiden ihmisten syntejä tuomitsematta - hyväksyen ihmisen, vaikkei hänen tekojaan - ollen häntä lähellä auttaen häntä rakentamaan omaa jumalakuvaansa turvallisemmaksi.
Useiden opiskelijoiden jumalakuva muuttuu IK-opistossa opiskelun myötä terveemmäksi (eli enemmän Raamatun mukaiseksi), sillä opiskellessa tutkitaan paljon Jumalan sanaa. Eeva opettaa Isossa Kirjassa mm. Terapeuttisen sielunhoidon monimuotokoulutus TESIKOssa.
Markku Ojaniemi on toiminut lähettinä Itä-Afrikassa.
Haasteita lähetyskentällä
Lähetyskoulutuksia Isossa Kirjassa vetävä Markku Ojaniemi käsitteli näyteoppitunnillaan lähettien haasteita oman hengellisen elämän hoitamisen näkökulmasta.
Tyypillisesti helluntailaisen tavat hoitaa hengellisyyttään koostuvat näistä neljästä osa-alueesta: jumalanpalveluselämä, Hengen inspiroima puhe, pyhyys ja Hengen voimauttava todistus maailmassa Jumalan valtakunnasta.
Kun siirrytään lähetyskentälle, tutut seurakunnan tilaisuudet vaihtuvat vieraaksi kokouskulttuuriksi, kieli on vaikeaa ja lähetti kohtaa paljon odotuksia roolinsa vuoksi. Saarnaamisesta tulee työtä, ainoat samaa kieltä puhuvat ihmiset ovat mahdollisesti oma perhe eikä tukea ole juurikaan saatavilla oman uskonelämän hoitamiseen. Kaiken tämän keskellä ei ole ihme, että eräs lähetti sanoi kotimaassa vieraillessaan: “Olen kiitollinen Jumalalle siitä, että olen säilynyt uskossa!”
Ratkaisuiksi näihin haasteisiin Markku tarjoaa Tellus-lähetyskoulutuksessa klassisia hengellisiä harjoituksia, joita voi toteuttaa myös lähetyskentällä. Harjoitukset ovat tuleville läheteille työkaluja, joiden kautta he asettavat itsensä Jumalan eteen - jolloin Jumala pääsee muuttamaan tai puhuttelemaan heitä.
Miika Tolosen näyteoppitunti käsitteli kristillistä etiikkaa.
Parhaat pelaajat löytyvät katsomosta?
Helppo katsomosta on huudella, kuinka kentällä pitäisi pelata, opettaja Miika Tolonen kuvasi tyypillistä tilannetta ihmisen elämässä omalla näyteoppitunnillaan. Kristillistä etiikkaa opettava Tolonen kuvasi “kentän laidalta huutajan” näkemysten yleensä muuttuvan, kun hän joutuukin itse kentälle.
Tolonen muistutti Jeesuksen asenteesta: “Mitä se (toisten asema) sinulle kuuluu, seuraa sinä minua.” Arvioiminen ulkopuolelta on kiusallisen helppoa. Me näemme kuitenkin vain ihmisten ulkoisen toiminnan, emme heidän tarkoitustaan.
Tolonen kannusti kuulijoita siirtymään sivustakatsojasta pelaajaksi - eli alkaa elää omaa elämäänsä Kristuksen esimerkkiä seuraten. Pohdittavaksi jäi, meneekö elämä osin hukkaan katsomossa istuessa.