Osallistu Elokeräykseen ja vastaanota antamisen siunaus

Kirjoitus on tiivistelmä Marko Halttusen ensimmäisestä elojuhlapuheesta 25 vuotta sitten 22.9.2001. Maan satoa Isoon Kirjaan tuotiin kahdeksalla keräysautolla eri puolilta Suomea. Maailmanpoliittinen tilanne oli jännittynyt. Amerikassa World Trade Centerin kaksoistornit olivat puolitoista viikkoa aikaisemmin 11.9. romahtaneet terrori-iskujen seurauksena.

ANTAMISEN SIUNAUKSET

(2. KOR. 9:6-12)

Joka asialla on seurausvaikutuksia, hyviä tai huonoja. Jos esimerkiksi pörssiyhtiö antaa tulosvaroituksen, sen osakkeet laskevat ja mahdollisesti osa työntekijöistä joutuu lähtemään. Tai jos kesä on ollut hyvä (riittävästi aurinkoa ja sadetta), syksyn sato on runsas.

Myös hengellisessä elämässä eri asioilla on omat seurauksensa. Korinttilaiskirjeen tekstimme osoittaa, että kun annamme omastamme Jumalan valtakunnan työhön, se saa aikaan myönteisiä vaikutuksia.

Antaminen täyttää toisten tarpeita

Tekstin taustalla on ”elokeräys”, jonka Paavali suoritti pakanaseurakuntien keskuudessa Jerusalemin köyhän seurakunnan hyväksi. Edellisessä luvussa Paavali vetoaa Korinttin seurakuntaan viittaamalla Makedonian seurakuntien intoon olla mukana keräyksessä. Nuo seurakunnat olivat hyvin köyhiä, mutta ne antoivat silti runsaita lahjoja iloisin mielin. Paavali halusi haastaa Korinttin varakkaampaa seurakuntaa makedonialaisten esimerkillä.

Paavali kutsui tätä elokeräystä myös ”rakkaudentyöksi” Jerusalemin puutteenalaisten uskovien hyväksi. Keräyksen yksi suuri tarkoitus oli täyttää heidän tarpeitaan.

Raamattuopistomme on perinteisesti saanut iloita jokasyksyisestä elokeräyksestä, jolla eri maakuntien seurakunnat ovat voineet osoittaa rakkaudenlahjansa opistolle. Iloitsemme, että tämä perinne on jatkunut myös Isossa Kirjassa jälleen tänä syksynä. Myös Isolla Kirjalla on omat taloudelliset tarpeensa, ja elokeräys on omiaan täyttämään niitä ainakin osittain.

Antaminen tuo siunauksen omaan elämäämme

Makedonialaisten esimerkin lisäksi Paavali ottaa havaintokuvan luonnosta. ”Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää.” (jae 6). Paavali soveltaa luonnollisen kylvämisen ja niittämisen lain hengellisten lainalaisuuksien alueelle, jopa antamiseen. Apostoli painottaa antamisessa oikeaa motiivia: ”Iloista antajaa Jumala rakastaa” (jae 7). Mielenlaatumme määrittelee kylvösiemenen laadun. Sadonkorjuu parhaimmillaan on sitä, että Jumala siunaa varammekin.

Miten usein ajattelemme, että varoistamme antaminen Jumalan valtakuntaan on kuin menoerä, joka on helposti ensimmäisenä säästötoimenpiteiden kohteena. Todellisuudessa se on kuin siemen, joka voi kantaa runsaan hedelmän. Pörssikieltä käyttäen: se on sijoitus, joka kannattaa! Tänään ihmiset, erityisesti osakesijoittajat, seuraavat huolestuneina pörssikurssien heilahduksia. Ystävät, silloin kuin world-trade-centerit sortuvat ja wallstreetit vapisevat, Jumalan valtakunta on varma sijoituskohde, jonka arvo pysyy ikuisesti voimassa.

Älä siis anna kitsastellen Jumalan valtakunnan työhön. Jeesus vakuutti: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin” (Matt. 6:33).

Antaminen synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan

Antamisen suurin siunaus ei ole se, että toisten tarpeet täyttyvät tai että me voimme kokea siunausta vaan se, että kiitollisuus täyttää sydämet Jumalaa kohtaan. Antaminen ei koske vain inhimillistä tasoa. Kristillinen antaminen koskee myös Jumalaa.

Kun Isossa Kirjassa järjestettiin ensimmäinen Youth Celebration vuonna 1994, mieleeni jäi voimakkaasti vierailevan puhujan, entisen IRA:n (Irlannin tasavaltalaisarmeijan) terroristin, Michael McNameen koskettava kertomus matkastaan Amerikkaan.

Amerikkalaisen seurakunnan pastori oli ilmoittanut, että viikon päästä vierailulle tulisi Michael McNamee Irlannista vaimonsa kanssa ja että seurakuntalaiset voisivat tuoda heille lahjoja rukoushuoneelle.

Eräs rikas nainen ajatteli antaa Michaelin vaimolle upean takkinsa, joka oli varustettu ketunnahkakauluksin ja kultanapein. Laittaessaan takkia lahjalaatikkoonsa nainen kuitenkin epäröi ja päätti irrottaa takista kaulukset ja kultanapit.

Mentyään päivälevolle nainen näki unta: hän oli taivaassa ja näki Jumalan istuvan valtaistuimellaan – yllään naisen lahjoittama takki. Takki, josta oli irrotettu nahkakaulukset ja kultanapit.

–Ei Jumala voi pitää tuollaista takkia, nainen huudahti.

Herättyään unestaan nainen päätti lahjoittaa takin alkuperäisessä muodossaan ja hänestä tuli Macnamien säännöllinen tukija. Kertomus osoittaa vaikuttavasti, että antamisemme koskee viime kädessä Jumalaa.

Kysymys kuuluu: Synnyttääkö meidän antamisemme kiitollisuutta Jumalaa kohtaan? Iloitseeko Jumala antamisestamme? Uskon, että elokeräys, joka on suoritettu seurakunnissamme – myös uhrinkeräyksenä, synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan.

Antamisellamme on siis vaikutuksia:
1) se täyttää toisten tarpeita
2) se tuo siunauksen omaan elämäämme ja
3) se synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan.

Haluan haastaa sinua katsomaan omaa antamistasi – ei vain elokeräyksessä tai tässä elojuhlassa – vaan säännöllisesti myös omassa seurakunnassasi. Kuuntele oman sydämesi ääntä. Älä pidätä tästä lähtien itselläsi sitä, minkä sydämesi kehottaa sinua antamaan Jumalalle. Jeesus sanoi: ”Autuaampi on antaa kuin ottaa.” Hän sanoi myös: ”Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.”

VETOOMUS:

Kaksikymmentäviisi vuotta sitten Isolla Kirjalla oli edessään isoja rakennushankkeita. Kesällä palaneen rantasaunan tilalle alettiin rakentaa uutta rantasaunaa - onneksi vakuutusyhtiön korvauksin. Kirjastoa lähdettiin laajentamaan Amerikasta asti tulleiden talkootiimien avulla. Hankkeet valmistuivat seuraavana vuonna. Elokeräyksen 2001 aikaan puhuttiin jo akuutista tarpeesta löytää ratkaisu vanhan keittiön epäkäytännöllisyyteen. Tuumasta toimeen: viisi vuotta myöhemmin juhannuksena 2006 juhlittiin uutta upeaa Iso Pata -ruokalaa, jota varten suoritettiin myös massiivinen Iso Pata -keräys.

Tänä merkkivuonna on järjestetty Iso Pata -keräys 2.0, jolla haluamme myös elokeräyksen yhteydessä osallistua uusista laitehankinnoista aiheutuneisiin kuluihin. Iso Pata maksoi noin 1,2 miljoonaa euroa, ja se on onneksi jo maksettu. Kuitenkin 20-vuotias rakennus ja etenkin sen keittiölaitteisto tarvitsee välillä remonttia ja uusimista. Tänä vuonna rakennuksessa on jouduttu tekemään putkiremonttia ja uusimaan esimerkiksi uuneja. Kokonaiskustannukset ovat olleet noin 50 000 euroa.

Huoltohallimme, jossa sijaitsevat niin kirjasto kuin konferenssin kanslia, telttavarasto ja kenttäkeittiö, on myös ollut tärkeän kattoremontin tarpeessa. Iloitsemme osaavasta talkootiimistä, joka on tullut pistämään kattoa kuntoon. Talkoopanoksesta huolimatta valtava kattopinta-ala materiaaleineen on sekin vaatinut kymmeniä tuhansia euroja.

Jotta Iso Kirja voi jatkossakin suorittaa merkittävää tehtäväänsä monipuolisena opistona ja konferenssikeskuksena, pitää myös paikkojen pysyä kunnossa. Tärkeintä on tietysti se missio, jota varten Iso Kirja on – ”varustaa elämään ja palveluun”, jotta evankeliumin siunaus voi koskettaa maatamme vielä voimakkaammin. Muistathan työtämme myös rukouksin.