Kaisa Aro-panula on koulutukseltaan sairaanhoitaja (YAMK).
Kaisa hakeutui terapeuttisen sielunhoidon koulutus TESIKOon saadakseen työkaluja toisten ihmisten kohtaamiseen. Esihenkilötyötäkin tehneestä sairaanhoitajasta kuoriutui parempi kuuntelija.
Sairaanhoitajana (YAMK) työskentelevä keuruulainen Kaisa Aro-Panula tiesi IK-opiston terapeuttisen sielunhoidon monimuotokoulutuksen jo monen vuoden takaa. Ahkerana Ison Kirjan opiskelijana jo 90-luvulta alkaen hän tunsi koulutustarjonnan hyvin ja oli seuraillut TESIKOa etäämpää.
“Kaipasin omaan elämääni kasvua”, Kaisa aloittaa. “Sen lisäksi halusin saada työkaluja toisten ihmisten kohtaamiseen.” Sairaanhoitotyössä hän on jatkuvasti ihmisten parissa. Palveluvastaavan sijaisuuksia tehdessään oli myös työntekijöiden kanssa keskustelu tärkeässä roolissa.
Ajatus TESIKOon hakeutumisesta kypsyi syksyn 2023 aikana. “Osallistuin tuolloin Eevan vetämään maksuttomaan webinaariin ‘Anteeksiantaminen luomassa hyvinvointia’”, Kaisa muistelee. “Se löi lukkoon päätökseni.” Opiskelu alkoi tammikuussa 2024.
Sielunhoidolliset lähiviikonloput
Monimuoto-opiskelu oli alusta saakka hyvin yhteisöllistä. “Opiskeluryhmä on ollut mahtava, ja meillä on todella luottamuksellinen ilmapiiri”, Kaisa kehuu. Opettajien ammattitaito ja vuorovaikutuksen luominen saa myös häneltä kiitosta. “Meillä on usein hyviä keskusteluja tuntien aiheista. Jokainen opiskelija on tuonut oman lisänsä opetukseen kertomalla omista kokemuksistaan.”
Vaikka lähistöllä asuva Kaisa ei majoitu lähijaksoilla Isossa Kirjassa, hän on silti kokenut olevansa tiivis osa ryhmää. “Intensiivisinä opiskeluviikonloppuina tauotkin ovat syvällisiä - keskutelumme jatkuvat oppitunneilta ruokalaan”, hän kuvailee. “Viikonlopuissa onkin hyvin sielunhoidollinen ilmapiiri.”
Kaisa on odottanut kaikkia TESIKO-viikonloppuja aina innolla. “Opiskeltavat aineet ovat todella mielenkiintoisia, ja oikein ahmin tietoa aiheesta”, hän kertoo. Lähijaksojen välillä opiskelijoilla on myös omatoimisia tehtäviä ja esseiden kirjoittamista.
Asiakastyöskentelyn sovittamista arkeen
Omatoimisen opiskelun ja lähijaksojen lisäksi TESIKOon kuuluu asiakastyöskentelyä. Kaksivuotisen monimuotokoulutuksen kevätlukukaudet Kaisa on hoitanut työn ohessa. “Asiakastapaamiset ovat silti aina olleet järjesteltävissä”, neljän lapsen äiti kertoo.
Lähiopiskelun yhteydessä opiskeluporukka saa ryhmätyönohjausta. “Tukea asiakastyöskentelyyn saa myös toisilta opiskelijoilta”, Kaisa kiittelee. Ryhmässä voidaankin jakaa kokemuksia asiakastyön tekemisestä ryhmässä matalalla kynnyksellä.
Kaisa myöntää, että täysipäiväisen työskentelyn ohella kokonaisuus olisi perheelliselle tiukka, vaikka toki mahdollinen. “Olin itse syyslukukauden 2024 vuorotteluvapaalla ja syksyn 2025 opintovapaalla”, hän kertoo ratkaisustaan keventää kokonaiskuormitusta. Tällä hetkellä lapsista nuorin asuu enää kotona.
Hyvä kuuntelija kysyy oikeita kysymyksiä
Nyt kun TESIKO alkaa olla loppusuoralla, Kaisa näkee jo paljon muutosta itsessään. “Kuuntelemisen taito on kasvanut: osaan paremmin ottaa huomioon ihmisen lähtökohdat tulkitsematta häntä omasta näkökulmastani”, hän kuvailee. Oikeiden lisäkysymysten esittäminen osana aktiivista kuuntelemista hyödyttää häntä myös työssään. “Kuten toki kaikissa ihmiskontakteissa”, Kaisa lisää.
Koulutuksen aikana Kaisa on huomannut kaipaavansa työpäiviinsä entistä enemmän kahdenkeskisiä kohtaamisia ihmisten kanssa. “Hoitotyössä hektiset työpäivät ja levoton työympäristö on tavallista”, sairaanhoitaja toteaa. Ymmärrystä itseensä ja toisiin ihmisiin saanut Kaisa toivookin voivansa työskennellä joskus rauhallisesti yhden ihmisen kanssa kerrallaan.
“Olen saanut työkaluja toisen ihmisen todelliseen kuuntelemiseen ja kuulemiseen”, Kaisa kertoo kiittelee TESIKOn antia. Myös oman itsensä havainnointi on auttanut ihmisten kohtaamisissa. “Havaitsen helpommin sen, jos minua esimerkiksi ärsyttää kohtaamassani ihmisessä joku asia tai käytös. Pystyn työstämään asiaa ja löytämään ärsytyksen tilalle lempeyttä ja lohdutusta”, hän kertoo esimerkin.
Omien prosessien myötä toisten auttajaksi
TESIKO on jo tähän mennessä antanut Kaisalle paljon henkistä pääomaa. “Koulutuksen jälkeen ei ole enää sama ihminen, kun sinne lähtiessä”, hän tiivistää. “Kasvua tapahtuu aivan varmasti, jos on siihen valmis.”
Kaisa suosittelee terapeuttisen sielunhoidon koulutusta lämpimästi myös muille, kuin sosiaali- ja terveysalan ihmisille. “Toki siitä on todella paljon hyötyä, jos on kokemusta ihmisten parissa työskentelystä”, hän tarkentaa.
Opintoihin kuuluu myös oma sielunhoitoterapia. “Ulla Dahlenin sanoin: “Joka tähän prosessiin lähtee, saa todeta, että joutuu itsekin aikamoiseen myllerrykseen””, Kaisa naurahtaa. Omien myllerrysten myötä oppii kuitenkin ymmärtämään toisia ihmisiä. “Jonkinlainen tasapaino omassa elämässä on opiskeluissa toki avuksi - ettei ole kovin kipeässä tai akuutissa kriisissä TESIKOon hakeutuessaan”, Kaisa tähdentää.
Erään ennakkoluulonsa Kaisa haluaa haastattelun lopuksi ampua alas. “Minulla oli ajatus, että terapeuttien pitää olla ihme-ihmisiä”, hän pohjustaa, “mutta myös ihan tavallinen ihminen käy tähän työhön”, Kaisa kertoo pilke silmäkulmassaan. “Kun käy läpi omat prosessinsa, voi auttaa toisia. Kukaan ei ole muita erityisempi, vaan kaikki me ihmiset olemme samalla viivalla”.
Seuraava TESIKO-ryhmä aloittaa opiskelun tammikuussa 2026.