Elmiina, Daniel ja Finja opiskelevat Raamattulinjalla. Kolmikko hehkuttaa Ison Kirjan hyvää ilmapiiriä ja opiskelijoiden yhteyttä. Lomillekaan he eivät malttaisi Keuruun kampukselta lähteä. Kaikista tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen kasvu uskossa.
Daniel juonsi nuortenillan Juhannuskonferenssissa 2025.
Unelmasta tulee totta
Daniel Jalo huomasi jo lukiossa kutsumuksensa olevan nuorten parissa. Sastamalainen lukiolainen tuli nuorisopastorinsa kanssa tutustumaan Isoon Kirjaan ja päätti jo silloin, että hän tulisi opiskelemaan IK-opistoon valmistuakseen nuorisopastoriksi. Ensin hän kuitenkin suoritti siviilipalveluksen Isossa Kirjassa.
“Sivarivuoden aikana Keuruun kampuksella ei ollut hirveästi porukkaa”, nuori mies harmitteli. Idearikas Daniel pääsi osallistumaan sivarissa IK-opiston nuorisopalveluiden työhön ja viestinnän tehtäviin. Alkoi itää unelma: Ison Kirjan täyttyminen uudelleen opiskelijaelämällä!
Kevään 2025 aikana Daniel tähditti IK:n mainoskampanjaa ja seurakuntavierailuja. Innokas nuorisopastorin alku haastoi myös vapaa-ajallaan tuttaviaan mukaan Isoon Kirjaan. Syyslukukauden alkajaisiksi iloittiinkin Keuruun kampuksen 27 lähiopiskelijasta!
Elmiinalle Iso Kirja oli tuttu paikka mm. Fifteeneiltä.
Keskustelu leirillä herätti kiinnostuksen
Kuusamosta kotoisin olevalle Elmiina Hyytiselle Iso Kirja on ollut tärkeä paikka jo vuosia. Hän on ollut leiriläisenä ja ohjaajana Fifteeneillä. “Eräällä leirillä Daniel mainosti meille ystävilleen Raamattulinjalle tulemista. Mietin, miten hauskaa olisi opiskella täällä yhdessä!”, välivuodesta haaveillut Elmiina kertoo.
Keskustelu herätti hänet miettimään Isoon Kirjaan hakemista omalle kohdalleen. Tutustuttuaan koulutuksen sisältöön päätös oli selvä. Nyt takana on jo valtaosa Raamattulinjasta ja elämä IK:ssa on vienyt Elmiinan sydämen.
“Parasta täällä on toisten ihmisten kanssa vietetty aika. Me tehdään kaikki yhdessä: syödään, opiskellaan, urheillaan, jutellaan, musisoidaan, rentoudutaan ja levätään”, hän nauraa. “Eikä se ole ollenkaan raskasta, kun asumme täällä yhdessä, lähellä toisiamme.”
Finja oli viettänyt lomia Suomessa ennen Isoon Kirjaan tuloa.
Saksasta asti Raamattulinjalle
Kaikilla raamattulinjalaisilla ei ollut tuttuja luokkakavereita tiedossa etukäteen. Se ei kuitenkaan ole estänyt ystävystymistä. Finja Kilian tuli Isoon Kirjaan kotimaastaan Saksasta. “En tuntenut ketään entuudestaan, mutta pääsin tosi hyvin mukaan porukkaan”, hän hymyilee.
Finjan mummo on suomalainen, ja hän oli aiemmin lomaillut pohjoismaassa. “Lapsena aina haaveilin, että muuttaisin joskus Suomeen. Lukion jälkeen sitten ajattelin pitää välivuoden siellä.” Finjan äidin ystävä tiesi suositella raamattukoulusta kiinnostuneelle nuorelle IK-opistoa. Worth It -bändileirin Isossa Kirjassa käytyään Finja tykästyi paikkaan ja haki myöhemmin Raamattulinjalle. Nyt takana on jo ensimmäinen Suomen talvi.
Luonnossa viihtyvä ja kitaraa soittava nuori nainen kuvailee aina pitäneensä itseään introverttinä. “Täällä huomasinkin, kuinka paljon tykkään olla ja keskustella ihmisten kanssa - en olisi koskaan uskonut sitä!”, hän ihastelee sujuvalla suomen kielellä. “Uskon sen johtuvan siitä, että täällä oppi nopeasti tuntemaan muut syvällisellä tasolla, jolloin yhdessäolo on helppoa.”
Daniel komppaa vieressä. “Ajattelin ennen tykkääväni omissa oloissani olemisesta ja leffojen katselemisesta, mutta kun tänne sivarivuoden jälkeen tupsahti paljon kivoja tyyppejä, tajusin todella tykkääväni olla ihmisten seurassa”, hän virnistää.
Syvälliset keskustelut arjen huippuhetkiä
Finja kertoo oppineensa Isossa Kirjassa avautumaan enemmän toisille ihmisille. “Parasta täällä on hyvät ja syvät keskustelut, joissa voi vierähtää tuntikausia. Luottamuksellisen ilmapiirin ansiosta voi puhua vaikeistakin asioista”, hän pohtii.
Esimerkkinä opiskelijoiden illanvietosta Daniel kertoo, kuinka on ihan normaalia sopia vaikkapa lautapeli-illasta ja pelata sitten yksi peli. “Sen jälkeen varsinainen ilta vierähtää siinä, kun jutellaan viisi tuntia kaikesta maan ja taivaan välillä - eikä välttämättä malteta mennä nukkumaan vielä senkään jälkeen!”
Kampuksella asuvien vapaa-aika täyttyykin opiskelun lisäksi monenlaisista aktiviteeteista. “Katsomme Chosenia, retkeilemme laavulla paistaen makkaraa ja vaahtokarkkeja, keksimme kaikenlaisia tempauksia - ja totta kai valvomme paljon!”, seikkailuja rakastava Elmiina listaa.
Kuusamon metsien keskeltä Keuruulle muuttanut Elmiina on aina viihtynyt ihmisten seurassa. “Mutta rukoileminen oli enemmän yksityinen - minun ja Jumalan välinen - asia”, hän valottaa. Raamattulinjalla tilanne on muuttunut. “Olen oppinut aidosti rukoilemaan ja ylistämään yhdessä toisten ihmisten kanssa.”
Daniel, Finja ja Elmiina ovat nauttineet hengellisestä yhteydestä Isossa Kirjassa.
Uskon elämistä todeksi yhteisössä
Naurun ja innostuneen keskustelun kautta kuvaillun opistoelämän ytimestä paljastuukin hengellinen kasvu. “Yhdessä rukoilemisesta on tullut minulle todella tärkeää”, Elmiina avaa. “Yksinään Jumalalle voi kertoa kaiken, mutta kun rukoilee ääneen toisten seurassa, avaa itsensä eri tavalla: on haavoittuvaisessa asemassa. Ja nykyään oikein nautin yhteisistä rukoushetkistä”, hän iloitsee.
Kampuksella kokoonnutaan usein iltaisin myös ylistämään yhdessä. “Kaikilla ei ole välttämättä edes musiikillista taustaa, mutta hekin ovat voineet löytää ylistämisen soittamisen ja laulamisen kautta”, Elmiina hehkuttaa. “Täällä olen todella nähnyt, millaista se voi parhaimmillaan olla, kun eletään uskoa todeksi yhteisössä.”
Danielin kohdalla muutosta on tapahtunut opiskelun perimmäisessä tarkoituksessa. “Lähdin Isoon Kirjaan tullakseni nuorisopastoriksi, mutta se on enää sivuseikka”, hän muotoilee. “Tärkeämmäksi on tullut henkilökohtainen kasvu uskossa, elämässä, Raamatun tuntemisessa ja jumalasuhteessa. Täällä on saanut oppia lisää siitä, kuka Jumala on, sekä siitä, miksi itse haluaa viettää Hänen kanssaan aikaa”, Daniel kuvailee. “Tämä on oikea kasvun valtakunta!”
Toiset nyökyttelevät samalla sohvalla. “Arjessa, seurakuntayhteydessä ja ihmissuhteissakin kasvaa, mutta täällä kasvu on päätoimista, kun sille on pyhitetty koko vuosi”, Elmiina summaa. “Oikeastaan koko IK:n pääbisnes on uskossa kasvaminen!”
Mittaamattoman arvokas kokemus
Vaikka IK-opiston koulutuksiin voi hakea opintotukea, Elmiina, Daniel ja Finja ymmärtävät, että toisille opintojen maksullisuus voi olla iso kynnys tai este. “Täällä opiskelu on kuitenkin kasvattanut hengellisesti meitä niin paljon, ettemme oikeastaan mittaa IK:ssa vietetyn välivuoden arvoa rahassa”, nuoret toteavat yhdestä suusta.
“Tämä kokemus on arvioitava ihan eri mittareilla, kuin rahallisella arvolla”, Daniel pohtii. “Ja onhan opiskeluun toki haettavissa opintotuen lisäksi stipendiä tai opintoseteliä”, opiskelijayhdistystä edustava Elmiina lisää.
Välivuodesta haaveileville nuoret huomauttavat, että asuminen maksaa aina. “Keuruun kampuksella asuminen on kuitenkin edullista. Lisäksi täällä oleminen on niin ainutlaatuista, että näitä pysyviä muistoja ei rahalla saisikaan”, Elmiina naurahtaa.
Mikään yksittäinen hetki ei ole noussut ylitse muiden lukuvuoden aikana. “Tämä on kokonaisvaltainen kokemus, josta ei voi erottaa huippuhetkiä, koska koko ajan on niin huippua”, Daniel hymyilee.
“Suosittelen Raamattulinjaa jokaiselle, joka haluaa erottaa vuoden uskossa - ja elämässä - kasvamiselle”, Finja kannustaa.
Raamattukoulun päättyminen herättää haikeutta.
Ei lopullisia hyvästejä
Kolmikko on viihtynyt Isossa Kirjassa paremmin, kuin hyvin. Haastattelua tehtäessä opiskelijat ovat viettämässä lomaviikkoa kampuksella osallistuen samalla vapaaehtoisina nuortenleirien ohjaamiseen. “Kaihertaa, että tämä aika IK:ssa on vain väliaikaista. Lomille jääminenkin on surullista”, Elmiina huokaa.
Haikeutta helpottaa hieman tieto siitä, että kaikki ovat saaneet kesätöitä Isosta Kirjasta. Elmiinaa odottavat leirinnän tehtävät SiCafella. Daniel ja Finja puolestaan osallistuvat IK:n nuorisopalveluiden järjestämien kesäleirien vetämiseen.
Kaikki toivovat, että syyslukukauden alkaessa kampus täyttyisi jälleen kerran suurella opiskelijajoukolla. “Jos tiedät jo nyt hakevasi Raamattulinjalle, pyydä kaveritkin mukaan”, Elmiina kannustaa. “Mutta ystäviä saa varmasti, vaikka tulisi yksinkin”, Finja vakuuttaa.
Haku Raamattulinjan syyslukukaudelle on nyt auki.