Lari Launosen opetussarjan neljäs osa.
Yks mun suosikkielokuvista on Gran Torino. Clint Eastwood näyttelee yrmeää, vanhaa sotaveteraania, jonka naapuriin muuttaa aasialaisperhe, josta vanha yrmy ei tykkää yhtään. Mies kuitenkin muodostaa suhteen naapuriperheeseen ja erityisesti sen teinipoikaan, joka yrittää löytää paikkaansa maailmassa. Poika joutuu ongelmiin paikallisen jengin kanssa. Elokuvan lopussa – ja nyt seuraa juonipaljastus – Eastwoodin näyttelemä mies uhraa oman henkensä pelastaakseen pojan ja tämän perheen pulasta.
Kristinuskon ytimessä on ajatus, että Jumala itse on tullut ihmiseksi ja kuolemalla ristillä ja nousemalla ylös kuolleista hän on pelastanut meidät siitä synnin ja kuoleman suosta, johon ihmiskunta on itsensä hukuttanut.
Ristillä kuoleminen vaikuttaa kuitenkin oudolta pelastusoperaatiolta, kun sitä miettii. Miten se, että rabbiksi ryhtynyt raksamies Israelin peräkyliltä roikkuu alasti ja verisenä roomalaisella kidutus- ja tappotelineellä, ratkaisee synnin ongelman? Miten se, että Jeesus on noussut kuolleista, auttaa lopettamaan nälänhädän, sotimisen tai naisten alistamisen?
Sovitusteoriat
Uusi testamentti maalaa erilaisia kuvia ristin merkityksestä, joiden pohjalta on muotoiltu niin sanottuja sovitusteorioita. Ehkä tunnetuin teoria on sijaisrangaistus. Jumala on pyhä, jonka oikeudenmukaisuus vaatii rangaistusta synneistä. Jeesuksen risti lepyttää Isän vihan ja pyyhkii pois ihmisen syyllisyyden. Jumala rankaisee omaa poikaansa sinun ja minun pahoista teoista niin, että me kävellään oikeussalista vanhurskaina eli syyttöminä miehinä ja naisina.
Joitakin puistattaa ajatus Jumalasta, joka lepyttää oman vihansa uhraamalla oman poikansa. Vaikka tämä on ehkä karikatyyri sijaisrangaistuksen ideasta, Jeesuksen risti on mahdollista ymmärtää myös muilla tavoilla.
Yhtä toista teoriaa kutsutaan nimellä Christus Victor. Ajattele vaikka jotain holokaustielokuvaa, jossa liittoutuneiden joukot voittavat Natsi-Saksan armeijan ja tulevat vapauttamaan keskitysleireillä viruvat ihmiset. Christus Victor -teorian mukaan Jeesus voitti Saatanan ja kuoleman vallan ja vapautti ihmiskunnan niiden orjuudesta. Ihmiset ovat syntisen luontonsa ja pahojen, demonisten voimien orjia. Evankeliumeissa Jeesus taistelee Saatanaa vastaan ajamalla ihmisistä riivaajia ja parantamalla ihmisiä – ja voittaa. Kuolemalla ristillä ja nousemalla ylös hän murtaa kuoleman vallan.
Ylösnousemus
Jeesuksen ylösnousemuksen merkitystä kristinuskon sanomalle ei voi liikaa korostaa. Risti on meille kristityille tuttu symboli, mutta risti ilman tyhjää hautaa olisi vailla merkitystä. Kuten Paavali sanoo: ”ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne” (1. Kor. 15:14).
Kristinuskon uskottavuus riippuukin oleellisesti ylösnousemuksen historiallisuuden varassa. Historiantutkijat on varsin yksimielisiä siitä, että historian Jeesus oli todellinen henkilö, joka vuonna 30 Jerusalemissa naulittiin ristille messiaspyrkyrinä. Entä sitten ylösnousemuksen historiallisuus? Tiede ei voi suoraan tutkia yliluonnollisia väitteitä kuten Jumalan olemassaoloa tai Jeesuksen ylösnousemusta.
Historiantutkimuksen avulla voidaan kuitenkin arvioida, miten todennäköisesti Jeesuksen seuraajat löysivät Jeesuksen haudan tyhjänä ja miten todennäköisesti he kokivat Jeesuksen ilmestyvän heille kuolemansa jälkeen. Näiden tapahtumien historiallisuudesta on esitetty varsin vakuuttavia argumentteja aivan viime vuosinakin. Yksi argumentti liittyy siihen, että evankeliumien lopussa tyhjän haudan löytävät nimenomaan naiset. Naisten todistusta ajanlaskun alun Israelissa ei pidetty kovin uskottavana. Siksi on aika varmaa, että kertomusta naisista löytämässä tyhjää hautaa ei sepitetty, vaan se perustuu tositapahtumiin.
Ihmisen pelastuminen
Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus on niin sanotusti Jumalan pelastusoperaation objektiivinen puoli. Se on pelastustyön perusta. Mutta pelastuksessa on myös subjektiivinen puoli: ihmisen pelastuminen. Jumalan pelastusoperaatioon kuuluu yksittäisten ihmisten pelastaminen.
Ihmisen pelastumista kutsutaan Uudessa testamentissa monilla nimillä: lunastus, vanhurskautus, uudestisyntyminen, lapseksi ottaminen eli adoptio, kansalaisuuden saaminen ja pyhitys. 2. Pietarin kirje puhuu jumalallistumisesta, Heprealaiskirje valaistumisesta.
Mitä nämä termit tarkoittavat? Esimerkiksi vanhurskautus tarkoittaa syyttömäksi julistamista. Meillä on uudenlainen asema Jumalan edessä. Jumala on tuomari, joka ei enää syytä meitä meidän teoista, vaan on lukenut ne Jeesuksen viaksi.
Me helluntailaiset ja monet muut herätyskristityt korostetaan uudestisyntymisen ideaa. Uudestisyntymiseen ideaan sisältyy ajatus ihmisen sisäisestä hengellisestä ja moraalisesta muutoksesta – transformaatiosta. Paavalin mukaan ”Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” (2. Kor. 5:17).
Luomakunnan eheytyminen ja ”jo nyt – ei vielä”
Pelastus typistetään liian usein itsekeskeiseen ajatukseen, että minä pääsen kuoltuani taivaaseen enkä joudu helvettiin. Kuitenkin Raamatun pelastussanoman ytimessä on Jumalan valtakunta, joka yksittäisten uskovien ja heidän muodostamien seurakuntien välityksellä saattaa Jumalan tahdon ja tarkoituksen tapahtumaan kansakuntien keskellä jo tässä ajassa. Kun lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt kuten Fida levittävät evankeliumia, rokotteita, koulutusta tai vaikka kuukautiskuppeja ihmisten keskuuteen, ne edistävät Jumalan pelastustahtoa, johon sisältyy kansakuntien eheys ja hyvinvointi jo tässä ajassa.
Mutta toisaalta Jumalan tahto ja hallinta ei tule koskaan täydellisesti toteutumaan tässä ajassa. Me emme pääse eroon synnistä ja kärsimyksestä tässä elämässä. Me elämme jännitteessä, jossa Jumalan tahto toteutuu seurakunnan kautta jo nyt, mutta kuten Heprealaiskirje sanoo, vielä ”emme voi havaita, että kaikki olisi hänen vallassaan” (Hepr. 2:8). Siksi kristittyjen tehtävä on odottaa loppua – sitä, että Jeesus palaisi ottaisi tilanteen jälleen haltuun. Siitä puhutaan enemmän seuraavassa osassa.
Kysymyksiä pohdittavaksi:
Viisiosainen Kristillinen maailmankuva -videosarja toimii hyvänä pohjana pienryhmäkeskustelulle esimerkiksi solussa tai nuortenillassa. Videon katsomisen jälkeen voitte pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.
Miten suhtaudut tulkintaan rististä sijaisrangaistuksena, eli ideaan, että Jumala antoi oman poikansa kuolemaan lepyttääkseen oman oikeudenmukaisen vihansa syntiä kohtaan?
Tiedätkö jotain historiallisia perusteita sille, että Jeesuksen hauta todennäköisesti löytyi tyhjänä (eikä kukaan tiennyt, missä ruumis oli) ja että opetuslapset kokivat Jeesuksen ilmestyksiä hieman tämän kuoleman jälkeen?
Pelastus usein typistetään ajatukseen siitä, että kuoltuaan ihminen menee taivaaseen eikä joudu helvettiin. Miten videolla kehotettiin näkemään käsitys pelastuksesta laajemmin? Nakertaako typistetty näkemys esimerkiksi kehitysyhteistyön tai ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun merkitystä?